Talviharjoittelu

Talviharjoitteluun on nykyään tarjolla monia mahdollisuuksia. Ehkä kaikkein yksinkertaisin vaihtoehto on säännöllinen kävely. Golfkierroksella tallustellaan – tai no Juhan kanssa pelatessa kävellään ripeästi lähes 10 kilometriä. Vaikka kävely onkin melko simppeliä hommaa, on talvikeleillä syytä olla tarkkana, ettei liukkaus yllätä kävelijää. Välttämättä liukastuja ei kaadu ja murra luitaan, mutta kiusallinen nyrjähdys saattaa kyllä syntyä helposti. Sen jälkeen on varovaisella jumppaamisella ja venyttelyllä haettava lihassyyt oikeaan järjestykseen ja palautettava uskomaton elastisuus sekä edellytykset sulavaan swingaamiseen.

Lajiharjoitteluunkin on aika paljon tarjontaa. Nohevimmat treenaajat saattavat löytää Ninon talvikurssit ja toisella reunalla on viikottaiseen uintikertaa yhdistettynä vedenalainen vartalokiertoharjoitus. Konstit on monet sanoi ukko kun kissalla pöytää pyyhki (trad. sanonta).

Mielikuvaharjoitteissa voi pelata kenttää lyönti lyönniltä ja kehittää toinen toistaan varmempia strategioita tuimien tulosten varmistamiseksi. Aktiivinen vasemman ranteen ja koko käsivarren asennon fundeeraaminen – ja mielellään pelin edessä – kirvoittaa ainakin omassa lähipiirissäni hyväntahtoista naurua ja ilakointia.
​​​​​​​

Kaikista paras konsti pelin parantamiseen on mielestäni kuitenkin sen oivaltaminen, että seuraava lyönti on uusi mahdollisuus.