HSGC ry esitti: Täydellinen kauden päätöstapahtuma


​​​​​​​Seuran tämän kauden virallisia päättäjäisiä vietettiin lauantaina 5.10. klo 10.30 alkaen. Olosuhteet olivat varmaankin paremmat kuin vastaavassa tapahtumassa koskaan aikaisemmin. Kentän yllä aamun tunteina leijunut sumuverho oli kuin esirippu, jonka väistyttyä alkoi esitys nimeltä Täydellinen kauden päätöstapahtuma.


Näyttämö, Hill-kenttä, oli upeassa kunnossa ja kylpi auringonpaisteessa. Pääosassa loistivat kaikki paikalle saapuneet 50 seuran jäsentä kirjavissa esiintymisasuissaan, joita sai reilusti keventää näytelmän edetessä. Shortsimiehet pinkoivat menemään tuttuun tyyliinsä.


Rooli oli kaikilla sama, tuttuakin tutumpi ja moneen kertaan harjoiteltu ja näytelty: yrittää saada pallo reikään mahdollisimman vähillä lyönneillä. Taiteellisista vaikutelmista ei saanut lisäpisteitä. Lavasteet sen sijaan olivat uudet. Ratamestarit olivat asettaneet tiiauspaikat ja myös ”maalit” normaalista poikkeaviin paikkoihin. Griinit olivat ehkä kesän nopeimmat, eivätkä reiät taaskaan helpoimmissa paikoissa. Tällä kertaa kaikki reiät olivat kuitenkin lipun kohdalla.


Haastetta lisäsi se, että kiikareita ja muita etäisyyttä mittaavia laitteita ei saanut käyttää. Asetelma selvästikin inspiroi pääosan esittäjiä ja yllättävän hyvin etäisyyksien arviointi toimi neljän pelaajan yhteistuumin. Pelasimme nimittäin neljän hengen joukkueina. Väki oli niin ihastunut rataan ja pelimuotoon, että mahdollisesti saamme nauttia vastaavasta kisasta myös ensi kaudella.


Peli sujui ja eteni niin hyvin, että maaliin päästiin etuajassa, jolloin jäi kerrankin kunnolla aikaa jälkipeleihin ja saunomiseen. Innokkaimmat kävivät pelaamassa vaihtelevan määrän lisäreikiä normaaleilla kenttäasetuksilla.


Ruokailu alkoi klubitalon yläkerrassa klo 16. Kokki Samuli ansaitsi sivuosa-Jussin loihtimastaan upeasta viiden ruokalajin juhlaillallisesta. Aputarjoilijoita löytyi ruokailijoista. Aterioinnin lomassa ehti keskustella monista mielenkiintoisista aiheista, mm. siitä, miten itse kukin huolehtii riittävästä kuidun saannista. Kuka popsii porkkanaa, kuka vetää Vi-Sibliniä.


Kuuden jälkeen ulkoroihut johdattivat väen jatkamaan juhlia viereiselle, vuonna 1936 valmistuneelle Jokikunnan Seurojentalolle, jonka ovella osallistujille jaettiin arpajais- ja drinkkiliput.


Illan juontajana toiminut Timo Huuhtanen toivotti porukan tervetulleeksi hirsiseinien suojaan tunnelmalliseen juhlasaliin. Siellä oli pöydät ja tuolit siirretty sivuun Anun ja Markuksen tanssiesitystä varten. He tanssivat viisi eri tanssia – ainakin tangoa, wienervalssia, foxtrotia ja rumba-jivekombon. ”Ei huono” ja ”Täyttä törinää”, kuului tuomareilta.


Seuran puheenjohtaja Pirjo Sianoja-Laine piti puheen ja jakoi omat tunnustuspalkintonsa. Sen jälkeen palkittiin seuran mestarit ja muut kauden onnistujat. Puheissa kaikki kiittivät ennen muuta mukavia pelikavereita. Siinäpä hyvä syy ajaa mennen tullen jopa pitkälti toistasataa kilometriä Jokikunnalle pelaamaan.


Illan hauskin ohjelmanumero taisi lopulta olla päivän joukkuekilpailun palkintojenjako. Kenttämestari/kilpailujohtaja Pekalle voi suositella myös Stand up -koomikon uraa, sen verran viihdyttävä takahuoneessa laskettujen tulosten julkistus laskentaperusteineen oli. Yhtä kaikki, kovat olivat kovia ja parhaat voittivat tässäkin kisassa.


Palkintoseremonioiden jälkeen näyttämön otti haltuunsa Etelän Lohtu -bändi, jonka tunnelmallinen musisointi innoitti väkeä myös tanssilattialle. Soiton välissä pidettiin arpajaiset. Reaktiosta päätellen ensimmäisen lonkerokorin voittanut arpa taisi kerrankin osua oikealle henkilölle.


Tarina ei kerro, kuinka pitkään juhlat Seurojentalolla jatkuivat. Muutamat olivat varanneet klubilta tarjoushintaisen majoituksen – jos ei muuten niin noustakseen aamulla siivomaan juhlien jäljet.


Kiitos kaikille osallistujille ihanasta golfpäivästä! Erityiskiitokset esiintyjille ja klubin henkilökunnalle!

Kauden palkitut

Seuran lyöntipelimestaruus, kolme parasta
Miehet: 1. Lassi Kivilompolo, 2. Jere Virta, 3. Tuomas Taruvuori
Naiset: 1. Vuokko Karjalainen, 2. Anni Kaakkola, 3. Riikka Vanha-aho

Ikäkausimestarit
Midit: Markus Kallioniemi
N50: Riikka Vanha-aho
N60: Vuokko Karjalainen
M50: Ilkka Kankkunen
M60: Pasi Tanskanen
M70: Harri Mykkänen
M75: Timo Haaparanta

"Seniorimestari"-laatan klubitalon seinään saavat parhaat lyöntipelitulokset tehneet Ilkka ja Vuokko.

Reikäpelimestarit
Yleinen sarja: Lassi Kivilompolo
Captains’ Cup: Tom Jaatinen
Seniorit: Anne Paakki

Senioreiden kuukausikilpailujen ranking-voittajat
N lyöntipeli: Vuokko Karjalainen
M50 lyöntipeli: Vellu Rinne
M70 lyöntipeli: Harri Mykkänen
N pistebogey: Päivi Rinne
M50 pistebogey: Mauri Vilpponen
M70 pistebogey: Kalevi Tiihonen

Seuran puheenjohtajan jakamat erikoispalkinnot

Pisin Drive -palkinnon sai kapteeni Satu Eckhardt seuraavin perusteluin: Satu on meidän tulisieluinen seuratoimija ja kapteeni. Hän ideoi uutta, on kannustava ja tasapuolinen ja saat asiat toteutumaan. Hän toimii myös seuran tapahtumien parhaana mainostajana kioskilla, jossa kannustusta saavat kaikki pelaajat ja erityisesti juniorit ja kentällä mukana olevat koiratkin. Hän on meidän kaikkien oma kioskin täti.


​​​​​​​Lähimmäs Lippua -palkinnon sai kentän pro Nino di Luca: Nino on toiminut monen seuran jäsenen luotto-prona jo vuosia Hillissä ja välillä evakossa muilla kentillä ja rangeilla. Hän sai valtakunnallisessa vertailussa erinomaiset arviot Players 1st -jäsenkyselyssä. Nino tuo meille iloa ja positiivista meininkiä. On aina ilo kohdata Nino rangella, kentällä ja klubilla.

Päätöskisan palkitut

1. Joukkue Juha, Pirjo, Päivi ja Vuokko
2. Joukkue Anni, Matti, Riikka ja Tomas
3. Joukkue Harri, Heidi, Iida ja Tom


./. sp